Yritystä ja uutta mediaa
Facebookilla on yli 300 miljoona rekisteröitynyttä ympäri maailmaa. MySpace saavutti sadan miljoonan käyttäjän rajapyykin jo noin kolme vuotta sitten. Twitterin käyttäjäkunta kasvaa eksponentiaalisesti ja tällä hetkellä nopeimmin koko maailmassa. Työverkostoihin perustuvalla LinkedIN-yhteisöpalvelulla on noin 50 miljoonaa käyttäjää. Muun muassa kaikki nämä neljä erittäin suosittua Internet-palvelua kasvavat edelleen eikä kukaan osaa ennustaa tarkkaa loppua nousulle. Kaikki nämä käyttäjät ovat rekisteröityneet 2000-luvun puolella yhdeksässä vuodessa. Järjetöntä!
Edellä mainittujen lukujen perusteella voitaneen helposti sanoa, että sosiaalisten medioiden käyttäjiä on reilusti yli puoli miljardia ympäri maailmaa. Kyseiset henkilöt käyttävät aikaa yhteisöllisiin palveluihin puolesta tunnista tunteihin päivässä. Jokainen heistä kommunikoi kymmenien, satojen ja jopa tuhansien ihmisten kanssa. He etsivät ja tutkivat tietoa kaikesta, mitä maapallolla on. Ostopäätökset tehdään myös enenevissä määrin omalta kotikoneelta. Mitäpä, jos 0,2 prosenttia kokonaiskäyttäjämäärästä, puolesta miljardista, päättäisi tilata ennakkoon jouluna ilmestyvän tuotteen vain sen perusteella, mitä ovat lukeneet yhteisöllisistä palveluista? Se tekisi tuotteelle noin miljoona asiakasta. Kuinka paljon on maksanut tuotteen markkinointi kyseisessä tapauksessa? Mitä luultavimmin lähempänä yhtä promillea kuin yhtä prosenttia kokonaistuotosta, mitä on saatu tuotteen myynnistä. Millä sanalla voisi kuvailla yritystä, jonka tuotteet ovat suunnattu kuluttajille eikä se osallistu millään tavalla sosiaalisiin medioihin? Pässi.
Klikkaa kuvaa suuremmaksi.
Lukemassani kirjassa ”Yhteisöllinen media ja muuttuva markkinointi” kirjoittaja Sami Salmenkivi kertoo nykyisen myynnin perustuvan enemmän kokemuksiin ja mielikuviin. Alhainen hinta, mainosten huutaminen ja asiakkaiden etsintä ovat vanhenevia tapoja myydä tuotetta joskin edelleen toimivia. Sosiaaliset mediat ovat tavoitettavuudellaan ja reaaliaikaisuudellaan aivan loistava alusta ihmisille kokemuksien ja mielikuvien jakamiseen. Kaikissa yhteisöllisissä palveluissa on kyse avoimuudesta, joka luonnollisesti edesauttaa informaation kiertoa ihmiseltä toiselle. Yritykset ovat kautta aikojen pyrkineet vaikuttamaan ihmisten väliseen viestintään ja nykypäivänä se on helpompaa kuin koskaan aikaisemmin. Yksi suosituimmista esimerkeistä on Blendtec-yhtiön perustama sivusto willitblend.com. Sivustolla on videoita siitä, kuinka yrityksen rakentamat tehosekoittimet murskaavat kaiken, mitä sille keksitään syöttää (esim. iPhone, laserpointteri ja golfpalloja). Pätkät ovat ihmisten mielestä erittäin hauskoja ja mielenkiintoisia ja he jakavat niitä eteenpäin mm. Facebookissa ystävilleen, tutuilleen ja sukulaisilleen. Näin yksinkertaisesti yritykselle ja tuotteille on luotu positiivinen mielikuva ja jokainen videon nähnyt kuluttaja tunnistaa brändin siitä lähtien. Ihmisten mielipiteisiin on siis hankalaa vaikuttaa kasvottomasti mutta ohjailu on mahdollista. Blendtecin tavoin, mikä muu tahansa yritys voi ryhtyä viestittämään positiivista imagoa avoimuudellaan ja aktiivisuudellaan. Tietysti ensiksi tarvitsee jonkin idean, joka kiinnostaa ihmisiä ja saa heidät jakamaan viestiä muillekin.
Vastikään Soprano Oyj:n toimesta tekemän tutkimuksen mukaan noin 13 prosenttia suomalaisista yrityksistä ei aio osallistua mitenkään sosiaalisiin medioihin. Minusta luku on suorastaan hämmentävä, sillä aikooko nämä 13 prosenttia todellakin jättää käyttämättä hyödyksi yhden historian suurimmista markkinapotentiaaleista. Skeptikkoja mahtuu planeetallemme paljonkin mutta onko heitä tosiaan näin suuri osa? Tiedän ihmisiä, jotka eivät usko ”verkkovallan” jatkuvuuteen ja niitä, jotka pelkäävät antaa kengännumeroansa Internetiin. Näitä näkökulmia edustaa enimmäkseen vanhemman sukupolven ihmiset. Uskon kuitenkin, että heidän asenteisiin on myös tapahtumassa murrosta ja verkkomaailma hyväksytään yhdeksi todelliseksi markkinointikanavaksi muiden rinnalle.
-Ilpo
Minusta tuo 13% on yllättvän pieni! Muistelen vaan niitä lukuisia PK-yrityksiä, joilla ei ole edes tietoa mikä sosiaalinen media on. En koskaan uskonut sanovani tätä, mutta tosiasia on ettei vaikkapa vanhan koulukunnan partureille sosiaalisesta mediasta ole mitään liiketoiminnallista hyötyä. Ehkä sitten kun omistaja vaihtuu ja uusia asiakkaita aletaan houkuttelemaan.
Suomessa on niin paljon pikku kyliä, joissa kilpailua useimmilla aloilla ei ole nimeksikkään. Kunhan ovet muistaa avata aamulla töihin mennessä niin asiakkaita virtaa koko päivän sisään. Suoraan sanottuna en usko että tuo 13% on todellinen luku, vaan sen tulisi olla puolet suurempi.
Nyt kun sanoit tuon 13% olevan pieni osuus niin ei tunnu huonolta ajatukselta. Kuitenkin sosiaaliset mediat ovat vielä niin uusi ilmiö maailmalla ja Suomessa, että luulisi luvun olevan suurempi ajatellen suurimpia ikäluokkia. Esimiehet monissa yrityksissä ovat vanhempaa sukupolvea, jotka luonnollisesti eivät ole pysyneet kaikki “uusien villitysten” tahdissa. Lukuhan tulee kuitenkin muuttumaan sukupolven vaihdoksen takia ja saa nähdä, miten avoimeen politiikkaan yritykset ryhtyvät.
Sanoit, ettei vanhan koulukunnan parturit välttämättä saisi liiketoiminnallista hyötyä sosiaalisista medioista. Näen itse asian kuitenkin niin, että näissä medioissahan informaation liikkuminen on ykkösasia. Näiden kautta parturithan voisivat keskustella toistensa kanssa (uusien ja vanhojen parturien kanssa) ja pysyä aallon harjalla uusista tekniikoista ja hiusmalleista. Mitä tietoja ikinä tarvitsevatkaan parantaakseen tai laajentaakseen liiketoimintaansa. Ainahan on kuitenkin pohjimmiltaan kyse henkilön halusta tehdä asialle jotain. Tässä tapauksessa liiketoiminnan parantamisen vuoksi.
Kiitokset kommentoinnista ja mielipiteistä!
Tietenkin kaikki yrityksen kehittäminen tuo jollakin tapaa yritykselle liiketoiminnallista hyötyä. Tarkoitin edellisellä kommentillani lähinnä, että varsinkin pienten kylien partureilla ei ole vielä tarvetta sosiaaliselle medialle. Itse asiassa joissakin tapauksissa siitä voi olla jopa haittaa. Vanhempien ihmisten on helppo pelätä sosiaalista mediaa, jos siitä ei tiedä juuri mitään. Nyt tartun ainoastaan “uusien asiakkaiden hankinta” näkökulmaan.
Täysin toinen asia onkin sitten vaikkapa kustannuksien/ajan säästäminen. Voi olla, että sosiaalisesta mediasta löytyy muilta alan ihmisiltä tietoa laitteista, joilla työ nopeutuu ja helpottuu. Tämä ei kuitenkaan mielestäni liity niinkään yrityksen sosiaalisen median käyttöön vaan yrittäjän.