Yritystä ja uutta mediaa
Facebookilla on yli 300 miljoona rekisteröitynyttä ympäri maailmaa. MySpace saavutti sadan miljoonan käyttäjän rajapyykin jo noin kolme vuotta sitten. Twitterin käyttäjäkunta kasvaa eksponentiaalisesti ja tällä hetkellä nopeimmin koko maailmassa. Työverkostoihin perustuvalla LinkedIN-yhteisöpalvelulla on noin 50 miljoonaa käyttäjää. Muun muassa kaikki nämä neljä erittäin suosittua Internet-palvelua kasvavat edelleen eikä kukaan osaa ennustaa tarkkaa loppua nousulle. Kaikki nämä käyttäjät ovat rekisteröityneet 2000-luvun puolella yhdeksässä vuodessa. Järjetöntä!
Edellä mainittujen lukujen perusteella voitaneen helposti sanoa, että sosiaalisten medioiden käyttäjiä on reilusti yli puoli miljardia ympäri maailmaa. Kyseiset henkilöt käyttävät aikaa yhteisöllisiin palveluihin puolesta tunnista tunteihin päivässä. Jokainen heistä kommunikoi kymmenien, satojen ja jopa tuhansien ihmisten kanssa. He etsivät ja tutkivat tietoa kaikesta, mitä maapallolla on. Ostopäätökset tehdään myös enenevissä määrin omalta kotikoneelta. Mitäpä, jos 0,2 prosenttia kokonaiskäyttäjämäärästä, puolesta miljardista, päättäisi tilata ennakkoon jouluna ilmestyvän tuotteen vain sen perusteella, mitä ovat lukeneet yhteisöllisistä palveluista? Se tekisi tuotteelle noin miljoona asiakasta. Kuinka paljon on maksanut tuotteen markkinointi kyseisessä tapauksessa? Mitä luultavimmin lähempänä yhtä promillea kuin yhtä prosenttia kokonaistuotosta, mitä on saatu tuotteen myynnistä. Millä sanalla voisi kuvailla yritystä, jonka tuotteet ovat suunnattu kuluttajille eikä se osallistu millään tavalla sosiaalisiin medioihin? Pässi.
Lukemassani kirjassa ”Yhteisöllinen media ja muuttuva markkinointi” kirjoittaja Sami Salmenkivi kertoo nykyisen myynnin perustuvan enemmän kokemuksiin ja mielikuviin. Alhainen hinta, mainosten huutaminen ja asiakkaiden etsintä ovat vanhenevia tapoja myydä tuotetta joskin edelleen toimivia. Sosiaaliset mediat ovat tavoitettavuudellaan ja reaaliaikaisuudellaan aivan loistava alusta ihmisille kokemuksien ja mielikuvien jakamiseen. Kaikissa yhteisöllisissä palveluissa on kyse avoimuudesta, joka luonnollisesti edesauttaa informaation kiertoa ihmiseltä toiselle. Yritykset ovat kautta aikojen pyrkineet vaikuttamaan ihmisten väliseen viestintään ja nykypäivänä se on helpompaa kuin koskaan aikaisemmin. Yksi suosituimmista esimerkeistä on Blendtec-yhtiön perustama sivusto willitblend.com. Sivustolla on videoita siitä, kuinka yrityksen rakentamat tehosekoittimet murskaavat kaiken, mitä sille keksitään syöttää (esim. iPhone, laserpointteri ja golfpalloja). Pätkät ovat ihmisten mielestä erittäin hauskoja ja mielenkiintoisia ja he jakavat niitä eteenpäin mm. Facebookissa ystävilleen, tutuilleen ja sukulaisilleen. Näin yksinkertaisesti yritykselle ja tuotteille on luotu positiivinen mielikuva ja jokainen videon nähnyt kuluttaja tunnistaa brändin siitä lähtien. Ihmisten mielipiteisiin on siis hankalaa vaikuttaa kasvottomasti mutta ohjailu on mahdollista. Blendtecin tavoin, mikä muu tahansa yritys voi ryhtyä viestittämään positiivista imagoa avoimuudellaan ja aktiivisuudellaan. Tietysti ensiksi tarvitsee jonkin idean, joka kiinnostaa ihmisiä ja saa heidät jakamaan viestiä muillekin.
Vastikään Soprano Oyj:n toimesta tekemän tutkimuksen mukaan noin 13 prosenttia suomalaisista yrityksistä ei aio osallistua mitenkään sosiaalisiin medioihin. Minusta luku on suorastaan hämmentävä, sillä aikooko nämä 13 prosenttia todellakin jättää käyttämättä hyödyksi yhden historian suurimmista markkinapotentiaaleista. Skeptikkoja mahtuu planeetallemme paljonkin mutta onko heitä tosiaan näin suuri osa? Tiedän ihmisiä, jotka eivät usko ”verkkovallan” jatkuvuuteen ja niitä, jotka pelkäävät antaa kengännumeroansa Internetiin. Näitä näkökulmia edustaa enimmäkseen vanhemman sukupolven ihmiset. Uskon kuitenkin, että heidän asenteisiin on myös tapahtumassa murrosta ja verkkomaailma hyväksytään yhdeksi todelliseksi markkinointikanavaksi muiden rinnalle.
-Ilpo


